Kehomme ottaa jatkuvasti vastaan erilaisia ärsykkeitä. Stressi, jolla on tärkeä ja keskeinen rooli elimistömme toiminnan kannalta, syntyy näistä ärsykkeistä. Niiden pohjalta autonominen hermosto saa kehossamme aikaan erilaisia reaktioita, jotka pyrkivät säätelemään elimistön tasapainotilaa. Mikäli näitä ärsykkeitä tulee liikaa tai liian vähän, voi elimistön kyky säädellä tasapainoa järkkyä.

Stressi mahdollistaa toimimisen ja suoriutumisen erilaisista tehtävistä. Liiallisena stressi alkaa verottamaan hyvinvointiamme. Työterveyslaitoksen artikkelin mukaan Suomessa 17% työntekijöistä kokee stressioireita melko paljon tai paljon. Liiallinen stressi altistaa erilaisille sairauksille, vaivoille ja vammoille.

Fysioterapiassa hoidettavien erilaisten oireiden, vammojen ja kiputilojen taustalla stressillä on siis oma roolinsa. Niiden hoidossa onkin tärkeää ottaa huomioon taustalla olevat kuormitustekijät. Tästä syystä kuormitustekijöiden laaja-alainen kartoittaminen fysioterapiassa on tärkeää. Vastaanotolla voidaan käydä läpi keskustellen, millaisia muutoksia eri elämän osa-alueisiin ja kuormitustekijöihin olisi hyvä tehdä elimistön kuormitustilan tasapainoittamiseksi. Kuormitustekijöitä, jotka kohottavat elimistön stressitilaa liiaksi, voi olla hyvin monelaisia (fyysisiä, psyykkisiä, henkisiä, kognitiivisia tai sosiaalisia) ja tästä syystä muutoksia voidaan tehdä hyvin monilla eri elämän osa-alueilla. Kuormitustekijät vaikuttavat myös fysioterapian sisältöön ja esimerkiksi fysioterapeuttisia harjoitteita suunniteltaessa on huomioitava, millaiset ovat asiakkaan silloiset voimavarat ja mahdollisuudet niiden suorittamiseen. Kuormitustekijöiden tarkastelulla on myös tärkeä rooli, jos vaivojen kuntoutuminen ei etene suunnitellusti tai fysioterapian tavoitteet eivät täyty.

Fysioterapiassa stressiä voidaan hoitaa monin eri tavoin. Säännöllisellä fyysisellä aktiivisuudella on todettu olevan stressiä vähentävä vaikutus. Toisaalta kuormitustilan ollessa hyvin korkea, voi harjoittelusta olla tarpeen keventää. Erilaiset rentoutusharjoitukset kuten hengitysharjoitteet ovat myös osa stressin hoitoa ja fysioterapeutti voi ohjata niitä osana vastaanottokäyntiä. Myös muiden elintapatekijöiden kuten unen ja ravinnon kartoittaminen ja niihin kohdistuvat interventiot ovat olennainen osa stressin hoitoa. Erilaisista kehotietoisuusharjoitteista voi myös olla apua, sillä niiden kautta voi oppia tunnistamaan kehossa tapahtuvia kuormitustilanmuutoksia, ja siten vaikuttaa stressitilan syntyyn ajoissa. Tällaisia harjoitteita ovat esim. jännitys-rentoutusharjoitteet ja jo yllä mainitut hengitysharjoitukset. Moni voi kokea rentouttavana myös manuaalisen käsittelyn, ja sitä voidaankin hyödyntää osana fysioterapiaa.

Stressin hoidossa on tärkeää nojata paitsi olemassa olevaan tietoon eri hoitomuodoista, mutta myös yksilön mieltymyksiin. Isossa roolissa stressin hoidossa onkin erilaisten palauttavien ja mielekkäiden asioiden löytäminen ja niiden lisääminen osaksi arkea. Toisaalta kuormitustilan ollessa korkea, voi uusien asioiden ottaminen osaksi arkea tuntua jo itsessään kuormittavalta. Stressin hoito voikin lähteä käyntiin jo olemassa olevien hyvin tapojen vahvistamisella uusien asioiden lisäämisen sijaan.

Tervetuloa fysioterapiaan meille Fysiomakerille. Muistathan, että meillä on myös oma palvelu, stressikäsittely, jossa keskitytään kehossa kroonistuneen stressin myötä kuormittuvien lihasryhmien käsittelyyn, tarkastellaan hengitystä ja pyritään palauttamaan se normaalimmaksi harjoitteiden avulla. Saat käynniltä työkaluja ja harjoitteita myös tulevan stressin hallintaan, parempaan uneen sekä palautumisen edistämiseen.

Kirjoittaja: Fysioterapeutti Sini Toikkanen

Lähteet:

Föhr, T., Pietilä, J., Helander, E., Myllymäki, T., Lindholm, H., Rusko, H.& Kujala, U. M. Physical activity, body mass index and heart rate variability-based stress and recovery in 16 275 Finnish employees: a cross-sectional study. BMC Public Health. 2016 Aug 2;16:701. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4971625/.

Hintsa, Taina, Honkalampi, Kirsi ja Flink, Niko. Stressi, allostaattinen kuormitus ja terveysriskit. Aikakauskirja Duodecim 2019;135(20):1961-6. Verkkojulkaisu. https://www.duodecimlehti.fi/duo15189.

Luomajoki, Hannu, Koho, Petteri, Ojala, Tapio, Röning, Tiina, Takatalo, Jani, Tarnanen, Sami, Holopainen, Riikka, Mikkonen, Jani, Ekström, Kristian & Kouri, Jukka Pekka 2020. Ammattilaisen kipukirja. Lahti: VK-Kustannus Oy.

Tarnanen, Sami & Holopainen, Riikka 2022. Harjoittelu ja tule-terveys. Lahti: VK-kustannus Oy.

Työterveyslaitos. Stressi ja työuupumus. Verkkojulkaisu. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus.

Vilen, Ville & Tapio, Jari 2020. Fysioterapia 2.0 – kuntoutuksen tiede ja taide. Lahti: VK-Kustannus Oy.

Warburton DE, Nicol CW, Bredin SS. Health benefits of physical activity: the evidence. CMAJ. 2006;174(6):801–809. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1402378/.