Purentalihasongelmat ja niiden hoito

Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD)

Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD) on yleisnimitys leukanivelten, purentalihasten, hampaiston ja niiden läheisesti liittyvien kudosten kiputiloille sekä toimintahäiriöille. Purentaelimistön vaivat luokitellaan nivelperäisiin kiputiloihin, lihasperäisiin kiputiloihin ja näiden yhdistelmiin.

Purentaelimistön aiheuttamia oireita esiintyy 25-50 %:lla aikuisväestöstä. Purentaelimistön kiputilojen taustalla on useimmiten monia tekijöitä, näitä ovat yleisimmin vammat, kuten hammastoimenpiteet esim. vaikeat hammaspoistot ja iskut leuan alueelle, anatomiset purentavirheet esim. avo- tai ristipurenta, bruksismi (hampaiden narskuttelu) ja psykososiaaliset tekijät, kuten stressi.

Purentalihasten anatomiasta

Puremalihakset kiinnittyvät kallon luiden eri osiin, kuten ohimoille, leukaan ja kasvojen alueelle.

Kuva 1. Kuvakaappaus Ess. Anatomy 5 -puhelinsovelluksessa.

Puremalihaksia, luita ja sisäelimiä ympäröivät lihaskalvorakenteet eli fasciat muodostavat kehossa erilaisia toiminnallisia sidekudosketjuja. Myös näiden lihaskalvorankenteiden kireydet voivat aiheuttaa purentalihasongelmia.

Tiesitkö, että purentalihasongelmat voivat vaikuttaa lantionpohjaan saakka lihaskalvokireyksien vuoksi tai päinvastoin, että lantionpohjan alueella olevat häiriöt voivat aiheuttaa purentalihasongelmia?

Tämä johtuu siitä, että yksi tärkeä lihaskalvolinja kulkee lantionpohjasta vatsan, rintakehän ja kaulan kautta leukaluulle saakka.

Kuva 2. Erilaisia fascialinjoja (muokattu). Thomas Myers, Anatomy Trains.

Bruksismi eli hampaiden kiristely ja narskuttelu

Bruksismi on hampaiden tahdosta riippumatonta puremalihasten työtä. Bruksismi on keskushermoston säätelemää hampaiden narskuttelua ja niiden yhteen puremista, mutta se voi olla myös lihasten jännitystä ilman hammaskontakteja. Eniten bruksismia esiintyy nuorilla ja nuorilla aikuisilla.

Bruksismi jaetaan päiväaikaiseen ja yöaikaiseen narskutteluun. Narskuttelun taustalla on yleensä merkittävä geneettinen tausta, mutta sillä on myös ulkopuolisia riskitekijöitä, kuten alkoholi- ja tupakkavalmisteet.

Bruksismi voi aiheuttaa monenlaisia tuntemuksia ja oireita, kuten ohimosärkyä, kipua leukavivelessä sekä niska- ja hartiaseudun kiputiloja.

Voisiko purentalihasten käsittely auttaa minua?

Voisi hyvinkin, jos

– kärsit päänsärystä tai migreenistä

– narskuttelet hampaitasi

– jännität hampaitasi ja leukojasi yhteen

– leukanivelen liikkeessä esiintyy liikerajoitusta, leuan lukkiutumista tai kipua

– purentalihakset tuntuvat aroilta tai niissä esiintyy puutuneisuutta tai pistelyä

– sinulla on hampaiden, korvien tai kasvojen alueella kiputiloja esim. “vettä korvassa” -tunnetta, tinnitusta, äänen käheyttä/karheutta, lieviä näkemisen häiriöitä ja valoarkuutta.

Purentavaivojen hoito

Purentalihasten käsittely on erinomainen tapa rentouttaa purenta- ja kasvojen alueen lihaksia. Alkuhaastattelun ja tutkimisen jälkeen purentalihaskäsittelyssä käsitellään tarpeen mukaan niska- ja hartiaseudun, kaulan, leuan, pään, rintakehän sekä kasvojen aluetta eli purentalihaksia. Purentalihaksia kasvojen alueelta käsitellään pintapuolelta hieroen sekä suun sisäisesti suojahanskoilla. Purentalihasten hoitoon voi kuulua tarpeen mukaan myös hengitykseen osallistuvien lihasten hierontaa, kuten vatsan, pallean ja kylkivälilihasten käsittely.

Tarvittaessa purentalihaskäsittelyihin erikoistuneet ammattilaiset antavat yksilöllisiä kotihoito-ohjeita purentalihasten rentouttamiseen liittyen, jotta voit jatkaa hoitoa kotona ja ylläpitää purentaelimistön hyvinvointia.

Suurin osa Fysiomakerin henkilökunnasta on koulutettu purentalihashierontaan, joten meiltä löytyy hyvin ammattilaisia auttamaan tässä vaivassa. Usein purentalihaskäsittelystä koetaan välitöntä helpotusta oireisiin jo yhdellä käsittelykerralla. Tervetuloa saamaan helpotusta oireisiin!