Hei ja tervetuloa seuraamaan Fysiomakerin blogia. Tänne kirjoittelevat vaihtelevasti meidän eri ammattilaiset hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista. 

Ensimmäinen blogitekstimme käsittelee stressiä ja sen on kirjoittanut koulutettu hieroja ja osteopaattiopiskelija Antti Taskinen. Stressistä aiheutuneita erilaisia kehon kireyksiä ja kiputiloja pystytään myös tietyille alueille kohdistettavalla hieronnalla sekä hengitysharjoituksilla lievittämään. Näitä käsittelyjä meillä tekevät Antin lisäksi fysioterapeuttimme Elli Tuovinen, Eija Hiltunen ja Janne Okkonen. 

Mitä stressi on ja miten se vaikuttaa meihin?

Stressi on kehon oma selviytymismekanismi, joka lyhytkestoisesti palvelee ihmisen eloonjäämistä, mutta kroonistuessaan se voi johtaa monenlaisiin vaivoihin. Nykytiedon valossa stressi on riskitekijänä jopa 75-90% tunnetuista sairauksista eli lähes kaikissa. Stressi ei ole ainoastaan kokemus, vaan sillä on myös suoria vaikutuksia kehon toimintaan ja terveyteen, esimerkiksi verenpaineeseen, aivojen toimintaan ja sydämen toimintaan. Kaikki stressi ei luonnollisesti ole negatiivista, sillä esimerkiksi urheilu ja harrastukset voivat hetkellisesti tuottaa kehossa stressireaktion, joka on siinä tilanteessa suorituskyvyn näkökulmasta hyödyllistä ja tarpeelilsta. Ongelmat kuitenkin alkavat, jos stressitasot eivät pääse laskemaan ja kroonistuvat päiviksi, kuukausiksi ja jopa vuosiksi. Stressin tiedetäänkin nykyään aikaansaavan pysyviä muutoksia aivoissa. 

Stressin alla keho alkaa vapauttaa erilaisia välittäjäaineita, kuten adrenaliinia ja kortisolia. Kortisolin tehtäviin kuuluvat mm. immuunijärjestelmän ylläpitäminen ja verensokerin säätely, joten normaalit kortisolimäärät ovatkin välttämättömiä kehon normaalin toiminnan ylläpitämiseksi. Kuitenkin kortisolin ollessa kroonisesti koholla, sillä alkaa olla elimistöä tuhoavia vaikutuksia. Kroonisesti kohonneen kortisolin on esimerkiksi huomattu pienentävän aivojen etuotsalohkon kokoa ja tuhoavan aivosoluja. Etuotsalohko säätelee mm. muistia, oppimista, kivun säätelyä ja immuunipuolustusta sekä hormonitoimintaa. Tämän lisäksi se on myös vastuussa tunteiden säätelystä, toimien ikään kuin suodattimena erilaisille impulsseille. Etuotsalohko on siis suoraan yhteydessä amygdalaan, tunteita säätelevään alueeseen, jonka tehtäviin kuuluu mm. ulkoisten uhkien tunnistaminen ja se puolestaan on yhteydessä myös hypotalamukseen, joka on vastuussa esimerkiksi kortisolin ja adrenaliinin erityksestä. Ongelmat näillä alueilla voivatkin johtaa esimerkiksi keskittymisvaikeuksiin, levottomuuteen, ahdistuneisuuteen ja mielenterveyden ongelmiin. Krooninen stressi voi vaikuttaa myös useisiin muihin kehon alueisiin nostaen matala-asteista tulehdustilaa, joka pitkällä tähtäimellä voi omalta osaltaan johtaa lukuisiin terveysongelmiin, kuten verensokerin säätelyn ongelmiin, sydän- ja verisuonitauteihin ja jopa nostaa jopa Alzheimerin taudin riskiä.

Jos aivot saavat jatkuvaa viestiä vaarasta stressin muodossa, tietyt aivoväylät vahvistuvat ja herkistyvät, jolloin reagointi stressiin tapahtuu aina vain herkemmin ja voimakkaammin. Tunteita säätelevien aivojen alueiden aktiivisuuden vähentyessä ihminen herkistyy entisestään stressille ja negatiivisille kokemuksille. Stressin on huomattu myös aktivoivan ja kiristävän suuria lihaksia ja vähentävän selkärangan pienten lihasten aktiivisuutta, jotka ovat suurelta osin vastuussa esimerkiksi kehon asentoaistista ja informaation kulusta rangan kautta aivoille. Stressireaktion aikana adrenaliini puskee verta isoihin lihaksiin, jotta toimintakyky pysyisi hyvänä. Stressi siis aktivoi kehomme toiminnan kaikkein alkukantaisimpia osia.

”Etuotsalohkon toiminnan vähentyminen stressin alla on merkittävässä roolissa ihmisen fyysisen ja psyykkisen terveyden ymmärtämisen näkökulmasta. Itsehillinnän menettäminen stressin alla voi johtaa useisiin haitallisiin käytösmalleihin, kuten lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttöön, liialliseen alkoholin kulutukseen, tupakointiin ja liialliseen syömiseen.”

-A. Arnsten – neurotutkija

Sillä, mikä on sisäinen tilamme, on ratkaiseva merkitys siihen, miten koemme maailman, miten tulkitsemme ulkoisia ärsykkeitä, millaisia tunteita koemme päivän aikana ja millaisia valintoja teemme elämässämme. Ajatuksemme voivat sairastuttaa meidät siinä missä ne voivat myös edistää terveyttä. Voisi sanoa, että koemme ja elämme maailman hermostomme kautta. Stressin tilassa ihminen alkaa käyttäytyä impulsiivisemmin ja tehdä tutkitusti huonompia valintoja, sillä reagoimme helpommin ja voimakkaammin ulkoa tuleviin ärsykkeisiin ja tilanteisiin. 

Kuvat: Heidi Haavik – Chirosacademy

Kuvat: Heidi Haavik – Chirosacademy