Liikkuvuusharjoittelulla tarkoitetaan kehon venyvyyden sekä ulottuvuuden kehittämistä. Kehon hyvä liikkuvuus mahdollistaa optimaalisten suoritustekniikoiden tekemisen, kun taas rajoittunut liikkuvuus voi altistaa virheliikkeisiin, jolloin myös tuki- ja liikuntaelinvammojen riski kasvaa.
Liikehäiriöillä tarkoitetaan rajoittunutta liikettä, mihin voi liittyä jäykkyyttä sekä kipua. Lonkan alueen liikehäiriössä liikelaajuus voi olla rajoittunutta, minkä takia keho voi kompensoida liikkeen vajausta jostain muualta. Esimerkkinä voidaan tarkastella lonkan heikkoa ojennussuunnan liikkuvuutta. Lonkan ojennuksella tarkoitetaan liikettä, missä reisiluu liikkuu taaksepäin kohti pakaraa. Kävelyn aikana lonkan ojennusta tapahtuu noin 15-25 asteen verran. Mikäli lonkan liikkuvuus on alle sen vaadittavan määrän, keho pyrkii kompensoimaan liikkeen rajallisuutta ottamalla sitä jostain muualta. Tyypillistä onkin, että lonkan vähäistä ojennusliikettä lisätään ojentamalla lannerankaa (alaselkää). Yllä mainittu selän liiallinen käyttö voi taas aiheuttaa pistekuormitusta lannerangan rakenteille ja aiheuttaa näin alaselkäkipuja tai muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Lonkan liikehäiriö voikin aiheuttaa alaselän liikekontrollinhäiriöitä. Lyhyesti kuvattuna liikekontrollinhäiriössä päinvastoin liikerajoitteisuutta ei ole, vaan kehon hallinta/laatu liikkeissä on heikkoa. Liikkuvuus on kaikilla yksilöllistä ja onkin lohdullista todeta, ettei jokaisen tarvitse kyetä spagaattiin. Liikkuvuuden tulisi olla jokaisen henkilön omien toiminnallisten harrastusten/työnkuvan vaatimalla tasolla.
Lonkan aktiivisten liikelaajuuksien viitearvot:
- Lonkan koukistus: 120 astetta
- Lonkan ojennus: 30 astetta
- Lonkan lähennys: 30 astetta
- Lonkan loitonnus: 45 astetta
- Lonkan sisäkierto: 45 astetta
- Lonkan ulkokierto: 45 astetta
Lonkan heikentyneeseen liikelaajuuteen voi vaikuttaa nivelkapselin, nivelsiteiden tai lihasten kireys. Myös osteofyyttien muodostumat lonkkanivelessä tai ahdas lonkka -oireyhtymä voi olla syy miksi liike on rajoittunut. Nivelten, kuten lonkan, liikkuvuutta parannetaan pääsääntöisesti aktiivisen harjoittelun kautta, esimerkiksi dynaamisten venyttelyiden, plyometristen harjoitteiden sekä toiminnallisten liikkuvuusharjoitteiden avulla. Manuaalisella terapialla voidaan pyrkiä vähentämään liikkeen tuottamaa kipua, mutta sen ei tule olla pääterapiamuoto, kun pyritään kehittämään liikkuvuutta.
Alla linkki YouTube-kanavallemme videoon, johon olemme koonneet harjoitteita lonkan liikkuvuuden parantamiseksi. Näillä pääsee hyvään alkuun, mutta yksilöllisten eroavaisuuksien vuoksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi kannattaa kuitenkin ehdottomasti kääntyä fysioterapeuttiemme puoleen, jolloin sinulle räätälöidään oma henkilökohtainen harjoitusohjelma ja edistymistäsi voidaan seurata.
Kirjoittaja: Janne Okkonen, fysioterapeutti
Lähteet:
Terve urheilija
Nivelet ja mittaaminen 2012
Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt 2018
Fysioterapeutin käsikirja 2018