Kipu on keskeinen aihe niin fysioterapeutin kuin hierojan työssä. Siitä pyritään pääsemään eroon, tai ainakin vähentämään sitä. Kipua on monenlaista ja sen tehtävä on viestiä meitä. Niin kuin autossa vilkkuva (ärsyttävä) moottorin valo, viestii meille siitä, että jotain on vialla… vai onko? 

Kivun määritelmä Kansainvälisen kivuntutkimusjärjestön mukaan: ”Kipu on epämiellyttävä aistimus- ja tunnekokemus, joka liittyy todettuun tai mahdolliseen kudosvaurioon tai jota kuvataan samalla tavoin”. Henkilö voi esimerkiksi kokea alaselän kipua, vaikka magneettikuvasta ei löytyisi mitään konkreettista selittävää tekijää. Fysioterapeutille asiakas hakeutuu yleisimmin tuki- ja liikuntaelin vaivojen/kipujen takia, mutta psyykkistä hyvinvointia ei sovi unohtaa tai erottaa tästä. Tyytymättömyys johonkin elämän osa-alueeseen voi altistaa tai aiheuttaa kipua, mitä ei pystytä ”todeksi” selittämään. On tärkeä muistaa, että kaikki koettu kipu on todellista sitä kokevalle henkilölle. Lyhyesti ja suppeasti avattuna aivot käsittelevät kehosta saapuvaa tietoa, jonka myötä se päättää onko informaatio uhkaavaa, vaarallista, neutraalia tai positiivista. Kivun aistiminenkin tapahtuu siis aivoissa. Kipuaistimus välittyy meille vapaiden reseptorien kautta. Kipu on subjektiivinen kokemus, eikä sitä voi suoraan fyysisesti mitata. Jäljille kivun intensiivisyydestä voidaan erilaisilla lomakkeilla tai kysymyksillä kuitenkin pyrkiä pääsemään: 

”Kuvaile kipua asteikolla 1–10”.  

”Tuntuuko kipu tylppänä, terävänä, polttavana, jomottavana tai säteilevänä?” 

”Milloin tai millaisessa tilanteessa tunnet kipua eniten?”

Kipua pahentavia tekijöitä voi olla: Depressio, univaje, nosebo, katastrofiajattelu, pelkokäyttäytyminen, stressi, frustraatio, pelko, päihteiden käyttö, tyytymättömyys työhön tai liikkumiseen liittyvä pelko.

Plasebon sekä nosebon vaikutus varsinkin kipuun on suurta. Hyvä luottamus terapeuttiin ja positiiviset odotukset kuntoutusprojektia kohtaan voivat vähentää kipua, kun taas pelottelu tai kauhistelu liittyen asiakkaan vaivaan voi aiheuttaa kivun voimakkaampaa kokemista. Hyvä luottamussuhde sekä vuorovaikutus asiakkaan ja terapeutin välillä voi olla jo itsessään kipua lievittävää.  

Fysioterapiakäynnin aikana pyritään yhdessä selvittämään kipua ja sen syytä. Tapaamisen aikana selvitetään, onko kivun syy suurimmaksi osaksi mekaanista, tulehduksellista tai iskeemista. Haastattelun ja testaamisesta löytyneiden mahdollisten löydösten myötä keskustellaan, kuinka kipu saataisiin kuriin. Kipuun liittyvistä peloista keskustellaan tapaamisen aikana, jottei sitä kohden kehkeytyisi pelkokäyttäytymistä. On tärkeä saada kokonaiskuva asiakkaan jaksamiseen ja kuntoutukseen liittyvistä resursseista sekä tavoitteista, ettei harjoittelusta tule liian kuormittavaa.  

Mikä voisi auttaa kipuun? 

Yksi keskeisiä asioita on liikunta ja liikkuminen, kun kyseessä on tuki- ja liikuntaelinvaivat. On myös näyttöä, että liikunnalla on positiivisia vaikutteita muihinkin, kuin TULE-vaivoihin. Esimerkiksi depressioon, muistisairauksiin. Varsinkin kroonisen kivun hoidossa asiakas voi saada parhainta apua moniammatillisen yhteistyön kautta (esim. lääkärin, psykologin sekä fysioterapeutin yhteistyö). TULE -tyyppisissä kivuissa liikunta, eli kuntouttava harjoittelu voi kohdentua pelkästään kohdealueelle tai olla epäsuorempaa. Kuntouttavat harjoitteet voivat olla esimerkiksi aerobisia, konsentrisia, eksentrisiä tai isometrisiä riippuen asiakkaan tilanteesta. Harjoittelun yhteydessä epämiellyttävää tuntemusta tai kipua voi myös ilmetä, mikä ei ole aina heti merkki siitä, etteikö harjoittelua saisi jatkaa.  

Riittävän unen saanti on tärkeä osa myös kivun hoidossa.  Riittävä uni takaa paremman palautumisen, mielialan sekä jaksamisen. Huonosti nukuttuna myös kivun kokeminen voi olla voimakkaampaa. Yleisesti kaikilla elämän arkisilla tavoilla on merkitystä kipuun (esim. ruokailu tottumukset, ylipaino, inaktiivisuus).   

Manuaalisesta käsittelystä, kuten hieronnasta tai mobilisaatiosta voi olla apua kivun lievityksessä esimerkiksi loukkaantumisen jälkeisen kuntoutuksen alkuvaiheessa, jolloin hieroja tai fysioterapeutti on aktiivisessa roolissa ja asiakas passiivisessa. Mikäli asiakas mieltää hieronnan rentouttavaksi, mukavaksi tapahtumaksi voi olosta tulla rentoutunut ja kivun tunteminen vähentyy epäsuorasti. 

Tämä kirjoitus raottaa vain pienen kurkistuksen verran kivun maailmaan. Kirjoituksen tarkoituksena on ilmaista sitä, että kivun kanssa ei tarvitse tai pidä olla yksin. Meillä Fysiomakerilla löytyy alan ammattilaisia niin manuaalisen-, kuin toiminnallisen terapian saralta. Palvelumme kohdentuvat tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. 

Terveyttä on myös kivun kanssa.